Uutiset ja Ajankohtaiset - Innokas

EWS-toiminnallisuutta tukeva ohjelmisto syntyi tiiviillä yhteistyöllä

Kirjoittanut Elina Ihme | 20.12.2017 22:24

EWS, eli Early Warning Score, on objektiivinen riskipisteytysjärjestelmä, joka nähdään tärkeänä riskienhallinnan ja arvioinnin työkaluna tämän päivän hoitotyössä. Innokas Medical on kehittänyt GE:n CARESCAPE VC150 potilasvalvontamonitorin ohjelmistoa niin, että se tukee nyt myös EWS-toiminnallisuutta. EWS koetaan kilpailukykyä parantavana lisäominaisuutena ja CARESCAPE VC150 on ensimmäinen GE:n potilasvalvontamonitori, jossa toiminnallisuus on esitelty.

 

EWS, eli aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä, on kehitetty hoitohenkilökunnan tueksi tunnistamaan potilaiden elintoimintojen heikkenemisen merkit etukäteen. Järjestelmän avulla hoitaja pystyvät osoittamaan potilaat, jotka tarvitsevat välitöntä lääkärin huomiota - määriteltyjen raja-arvojen ylittyessä yksikköön voidaan myös hälyttää lisäapua.

 

”Kyseessä on kansainvälisesti tunnettu riskipisteytysjärjestelmä, jonka avulla hoitohenkilökunta pystyy tunnistamaan akuutisti sairaat potilaat jo ennen elintoimintojen kriittistä heikkenemistilaa. Fysiologisen pisteytyksen avulla tapahtuva luokittelu tarjoaa myös keinon seurata ja reagoida potilaan voinnin muuttumiseen esimerkiksi vuodeosastoilla”, kommentoi Innokkaalla software-yksikön johdossa työskentelevä Katri Halla-aho.

 

Alalle on kehitetty useita EWS-pohjaisia pistetysjärjestelmiä: esimerkiksi MEWS (Modified Early Warning Score), SEWS (Standardized Early Warning System), PEWS (Pediatric Early Warning Score) ja NEWS (National Early Warning Score). Näistä tunnetuimmaksi koetaan tyypillisesti NEWS, joka on Iso-Britanniassa laajan tutkimusaineiston pohjalta kehitetty kansallinen riskipisteytysjärjestelmä.

 

Perusperiaate on kaikissa kuitenkin sama. EWS-pisteytysjärjestelmässä fysiologisille parametreille määritetään osapistemäärä, joka kertoo parametrin poikkeavuuden normaalista. Tyypillisiä pisteytettäviä parametrejä ovat mm. hengitystaajuus, lämpötila, systolinen verenpaine, syke, tietoisuuden taso ja happisaturaatio, mutta eri hoitolaitoksilla tai -alueilla voi olla myös omat variaationsa. Osapistemäärät yhteenlaskemalla saadaan kokonaispistemäärä, joka puolestaan määrittää tarvittavat hoitotoimenpiteet.

 

Alunperin ennen teknologisia kehitysharppauksia EWS-pisteytys toteutettiin manuaalisesti paperityönä. Nykyään riskipisteytysohjelmisto löytyy kuitenkin jo monien monitorivalmistajien laitteista integroituna - nyt myös GE:n CARESCAPE VC150 potilasvalvontamonitorista.

 

”Hoitotyössä käsin tehtävien kirjausten tarve vähenee merkittävästi, kun monitori pystyy nyt automaattisesti laskemaan potilaiden riskipisteet sairaalan määrittämän protokollan mukaisesti, ja lähettämään ne sähköisesti tietojärjestelmään”, Halla-aho kertoo ja jatkaa:

 

”EWS-toiminnallisuuden lisäksi kehitimme projektin aikana myös web service -työkalun, jonka avulla sairaalat pystyvät luomaan joustavasti oman protokollan riskipisteytykselle sekä määrittämään laskennassa käytettävät parametrit ja osapistemäärät. Yhteen monitoriin voidaan määritellä jopa kolme erilaista pisteytysprotokollaa, mikä mahdollistaa esimerkiksi aikuis- ja lapsipotilaiden pisteytyksen sujuvasti samalla laitteella. Kyseessä on siis täysin räätälöitävä kokonaisratkaisu, minkä seurauksena sairaanhoitajat pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa, eli hoitotyöhön.”

 

Vastikään lanseeratussa uudessa ohjelmistoversiossa esiteltiin EWS:n lisäksi myös muita parannuksia, kuten käyttäjäystävällisempi aloitus- ja potilastietonäkymä. Lisäksi monitoriin suunniteltiin käytettävyystestien pohjalta hoitajien kannalta tehokkaampi työnkulku kirjautumisen ja mittausten suorittamisen kannalta.

 

Tiivis yhteistyö sekä käyttäjälähtöisyys projektin ketterän läpimenoajan myötävaikuttajina

 

Uuden toiminnallisuuden kehittäminen ja integroiminen osaksi GE:n potilasvalvontamonitoria toteutettiin tiiviissä Innokas Medicalin sekä loppukäyttäjien välisessä yhteistyössä. Innokaan lähestysmistapa toiminnallisuuden ja käyttöliittymän suunnitteluun oli projektin alusta saakka vahvasti käyttäjälähtöinen.

 

”Projektissa hyödynnettiin merkittävästi kliinisen hoitohenkilökunnan osaamista ja kokemuksia. Loppukäyttäjiltä pitkin projektia kerätyn palauteen avulla monitorin työnkulku, käyttöliittymä ja EWS-toiminnallisuus saatiin hiottua tehokkaaksi ja käyttäjäystävälliseksi ketterässä aikataulussa”, Halla-aho kertoo.

 

Ensimmäisen kierroksen prototyyppi käyttöliittymästä luotiin Suomessa kuvankäsittelyohjelmalla asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Piirustukset tulostettiin ja laminoitiin pahvikorteille, joiden kera Innokkaan suunnittelutiimi matkusti USA:han tekemään ensimmäisen kierroksen käytettävyystestit sairaalaympäristöä muistuttavaan käytettävyyslaboratorioon.

 

Kokonaisuudessaan projekti sisälsi viisi käytettävyystestauskierrosta eri markkina-alueilla. Viimeisillä kierroksilla ohjelmiston koodaus oli jo aloitettu, joten testaus päästiin tekemään itse monitorin avulla.

 

”Toiminnallisuuden implementointiaika oli vain noin 3,5 kuukautta laskien siitä, kun konseptointi jäädytettiin ja varsinainen ohjelmiston koodaus aloitettiin. Tähän aikaan sisältyi implementoinnin lisäksi myös testausta ja sairaalapilotointia, kuten myös verifiointi- ja validointikierrokset. Saimme sekä GE:ltä että loppukäyttäjiltä arvokasta palautetta koko projektin ajan, mikä vaikutti merkittävästi projektin ketterään läpimenoaikaan”, Halla-aho kertoo.